Vetoomuksen käsittelyyn parlamentissa tarvitaan vähintään 7 500 allekirjoitusta, minkä vuoksi vetoomuksen järjestelytoimikunta pitää "varmana", että asiasta "keskustellaan hyvin pian" tasavallan yleiskokouksessa.

Vetoomus keräsi lausunnon mukaan 12 000 allekirjoitusta vain 36 tunnissa ja yli 90 000 allekirjoitusta kuukaudessa.

"Vetoomuksen esittäjät vetoavat perustuslakituomioistuimeen, jotta se edistäisi peruslakimme eettistä ja ajantasaista tulkintaa, mukaan lukien eläinten suojelu, ja tasavallan edustajainhuoneeseen, jotta se ulottaisi rikosoikeudellisen suojan koskemaan myös tuntevia eläimiä, ei vain seuraeläimiä, mikä parantaisi voimassa olevia sääntöjä ja sisällyttäisi nimenomaisen viittauksen eläimiin perustuslakitekstiin".

Kansalaisten pyyntö tulee sen jälkeen, kun perustuslakituomioistuin on kolmesti todennut, että nykyinen laki on perustuslain vastainen. Kysymys sellaisen normin perustuslainvastaisuudesta, jonka mukaan kaikki, jotka ilman perusteltua syytä tappavat tai pahoinpitelevät lemmikkieläimiä, rangaistaan sakolla tai vankeudella, on jälleen kerran tutkittavana julkisen ministeriön pyynnöstä.

Pyynnön allekirjoittajat ilmoittavat olevansa tyytymättömiä "muodostetun vallan passiivisuuteen" ja lisäävät ymmärtävänsä, että "niitä, jotka kohtelevat huonosti, on rangaistava".

Lausunnon mukaan vetoomuksen lisäksi "tasavallan edustajakokoukselle ja parlamenttiryhmille toimitetaan myös manifesti, jossa yli 40 Portugalin oikeusalan johtavaa vaikuttajaa ja yli 50 yhdistystä ja liikettä vaativat seuraeläimiä suojelevan rikosoikeudellisen suojan säilyttämistä, mikä takaa "vapaan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan" tehokkaan rakentamisen, myös eläinten osalta".

Tammikuun 21. päivänä tuhannet ihmiset osoittivat Lissabonissa mieltään sitä vastaan, että eläinten huonon kohtelun kriminalisoiva laki voitaisiin julistaa perustuslain vastaiseksi.

Samana päivänä tasavallan presidentti Marcelo Rebelo de Sousa puolusti sitä, että eläinten hyvinvoinnista olisi säädettävä "asianmukaisella lainsäädännöllä", ja muistutti, että parlamentti voisi tehdä sen joko "tavanomaisen lainsäädännön" tai meneillään olevan perustuslain tarkistusprosessin kautta.