Maaliskuun 18. ja 21. päivän välisenä aikana toteutetun kyselyn mukaan 56 prosenttia portugalilaisista tuntee edelleen olevansa huonosti perillä niiden poliittisten ryhmien vaaliohjelmista, joilla on paikkoja Euroopan parlamentissa.
Noin kolmannes vastaajista ei aio äänestää ja perustelee tiedon puutetta yhtenä tärkeimmistä syistä Deco Protesten lausunnon mukaan.
"Päätös siitä, mitä puoluetta äänestää, tehdään vaaliohjelmista saatujen tietojen perusteella (41 prosenttia) tai seuraamalla poliittista puoluetta, jota he kannattavat kansallisella tasolla", todetaan Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä toteutetun kyselyn tuloksista. Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 6.-9. kesäkuuta Euroopan unionin (EU) 27 jäsenvaltiossa.
EU:n toiminnan ja toimintatapojen osalta vain 24 prosenttia portugalilaisista kokee olevansa hyvin perillä asioista, kun taas 19 prosenttia ilmoitti, että heillä ei ole tietoa EU:sta.
"Merkittävimmät epäilykset liittyvät tapaan, jolla Euroopan parlamentin jäsenten määrä määräytyy ja miten heidät valitaan, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuuden vuorotteluun eri maiden välillä ja tapaan, jolla direktiivit hyväksytään", Euroconsumers korostaa.
Tutkimukseen osallistuneista neljästä maasta - Belgiasta, Espanjasta, Italiasta ja Portugalista - portugalilaiset arvioivat myönteisimmin EU:n toimintaa viimeisten viiden vuoden aikana (39 prosenttia Portugalissa, kun taas neljässä analysoidussa maassa keskimäärin 26 prosenttia). Erityisesti he kehuvat toimintaa Covid-19-pandemian aikana, jonka hallintaa 68 prosenttia portugalilaisista vastaajista pitää myönteisenä, voidaan lukea lausunnosta.
"Kysyttäessä tästä asiasta keskimäärin vain 26 prosenttia vastaajista neljässä maassa arvioi EU:n maailmanlaajuista toimintaa viimeisten viiden vuoden aikana myönteisesti, kun taas 34 prosenttia arvioi sen kielteisesti", Euroconsumers korostaa.
Portugalissa EU:n toimintaa arvostellaan eniten inflaation ja elinkustannusten osalta (73 prosenttia arvioi sen kielteisesti Portugalissa, kun taas neljässä maassa keskimäärin 65 prosenttia), maahanmuuton (52 prosenttia ja 63 prosenttia), Israelin ja Palestiinan sodan (45 prosenttia ja 53 prosenttia) sekä Ukrainan sodan (36 prosenttia ja 45 prosenttia).