"MACAM - Armando Martinsin nykytaiteen museo on uusi, täysin yksityinen kulttuurihanke, joka on omistettu modernille ja nykytaiteelle ja joka perustetaan Lissaboniin vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla. Kyseessä on ennennäkemätön aloite, jossa ensimmäistä kertaa Portugalissa ja Euroopassa yhdistyvät museon tilat ja viiden tähden hotelli", museon virallisella sivustolla lukee.
Uutisen uudesta avajaisajankohdasta kertoi Observador-verkkokustantaja, jolle museon viestintäosasto perusteli avajaisten viivästymistä rajoituksilla, joita heille asettivat covid-19-pandemia ja Ukrainan konfliktin kärjistyminen sekä rakennuksen kunnostus- ja mukauttamishankkeen monimutkaisuus, joka rakennuksen oli läpikäytävä MACAMin vastaanottamiseksi.
Lokakuussa 2020 selvisi, että keräilijä Armando Martins avaisi seuraavana vuonna nykytaiteen museon, jossa olisi esillä 400 teoksen kokoelma portugalilaisilta ja ulkomaisilta taiteilijoilta.
Keräilijän ja kiinteistöjen edistämiseen, hotelleihin ja palveluihin osallistuvan Fibeira Groupin liikemiehen hanke sijoittuu Rua da Junqueiran varrella sijaitsevaan Ribeira Granden kreivien palatsiin, jossa aikoinaan toimi kuningatar Amelian opisto.
Toukokuussa 2021 avajaisia lykättiin seuraavan vuoden neljään ensimmäiseen kuukauteen. Tuolloin MACAMin johtaja, kuraattori Adelaide Ginga perusteli viivästystä pandemian aiheuttamilla "aikalohkoilla".
Armando Martinsin kokoelmaan on koottu teoksia portugalilaisilta ja ulkomaisilta taiteilijoilta, joista ensimmäisiä ovat muun muassa Paula Rego, Maria Helena Vieira da Silva, José Malhoa, Amadeo Souza-Cardoso, Almada Negreiros, Eduardo Viana, Pedro Cabrita Reis, Julião Sarmento, Rui Chafes, José Pedro Croft ja Lourdes Castro, kertoi uuden museon kuraattori ja tuleva johtaja.
Ulkomaisia taiteilijoita edustavat muun muassa Gilberto Zorion, John Baldessarin, Albert Oehlenin, Olafur Eliassonin, Marina Abramovicin, Antoni Tàpiesin, Antonio Ballester Morenon, Juan Muñozin, Santiago Sierran, Carlos Airesin, Pedro Reyesin, Carlos Garaicoan, Ernesto Neton, Marepen, Rosângela Rennón, Vik Munizin ja Isa Genzkenin kokoelmat.
Osa teoksista on jo annettu näytteille muun muassa Soares dos Reisin kansallismuseoon ja Serralvesin museoon Portossa, Calouste Gulbenkian -museoon, taide-, arkkitehtuuri- ja teknologiamuseoon, nykytaiteen kansallismuseoon ja Berardon kokoelmamuseoon Lissabonissa sekä kuningatar Sofian museoon Madridissa.
Armando Martins aloitti taidekokoelmansa 18-vuotiaana, kun hän jakoi 35 serigrafian kokoelman ystävänsä kanssa. Ensimmäisen alkuperäisen maalauksen hän osti vuonna 1974 portugalilaiselta taiteilijalta Rogério Ribeirolta, ja 80-luvulla keräily vilkastui erityisesti 1900-luvun portugalilaisen nykytaiteen parissa, minkä jälkeen hän alkoi ostaa myös ulkomaalaisilta taiteilijoilta, jotka olivat kotoisin kaikista maanosista Oseaniaa lukuun ottamatta.
Vaikka Armando Martins seurasi omaa makuaan, hän noudatti vuosikymmenten mittaan muun muassa Pedro Ceran ja Filomena Soaresin kaltaisten kuraattorien ja galleristien neuvoja.
Armando Martinsin kokoelma palkittiin vuonna 2018 Madridissa toimivan ARCO-säätiön myöntämällä keräilypalkinnolla.