Ministerineuvoston lausunnon mukaan hyväksyttiin lakiasetus, jolla "vahvistetaan korvaus vuokranantajille, joka on enintään 1/15 vuokratun kiinteistön perintöveron arvosta, ennen 18. marraskuuta 1990 tehdyistä asuntojen vuokrasopimuksista, ja lisäksi näihin sopimuksiin ei sovelleta uutta kaupunkien vuokrausjärjestelmää".

Tiistaina omistajien ja vuokralaisten yhdistykset ilmoittivat, että kansallinen asuntoneuvosto myönsi korvauksen vuokranantajille, joiden vuokrat olivat ennen vuotta 1990.

Asunto- ja kaupunkikuntoutusinstituutti (IHRU) julkaisi 22. marraskuuta tutkimuksen vuokrasopimuksista, joihin ei sovelleta uutta kaupunkivuokrausjärjestelmää (NRAU), yhdessä raportin "Asuntojen vuokrasopimukset Portugalissa" kanssa. Tarkoituksena oli luonnehtia niin sanottuja vanhoja tuloja (ennen vuotta 1990) saavien perheiden määrää ja auttaa arvioimaan, kuinka paljon tukea tarvitaan tämäntyyppisiin sopimuksiin.

Asiakirjassa esiteltiin laskelmia eri skenaarioista, jotka riippuvat lainsäädäntöön sisältyvistä toimenpiteistä: More Housing -paketista ja decreto-laista, jossa vuonna 2015 suositeltiin, että tuki myönnetään pienituloisille, iäkkäille tai vammaisille vuokralaisille siirtymäkauden päättymisen jälkeen.

Kuten tutkimuksessa todetaan, tämän vuoden lokakuussa voimaan tulleen More Housing -paketin tuen ennakoitu arvo pysäyttää siirtymisen vanhojen asuntojen vuokrien NRAU:hun, joka olisi korkeampi tai matalampi riippuen hyväksyttävästä ratkaisusta.

Tiedot viittaavat 124 083 ennen vuotta 1990 tehdyn asuntovuokrasopimuksen olemassaoloon (yhteensä 151 620, joista 27 537 julkisyhteisön tai voittoa tavoittelemattoman organisaation omistamaa asuntoa ei ole otettu huomioon), korvaus voisi olla 54,5 miljoonaa euroa kuukaudessa tai 653 miljoonaa euroa vuodessa, jos oletetaan, että se vastaa nykyisten vuokrien keskiarvon ja uusien vuokrasopimusten keskimääräisen neliömetriarvon perusteella määritellyn vuokran välistä erotusta.

Jos tätä menetelmää sovellettaisiin, mutta uusien vuokrasopimusten neliöiden mediaaniarvon yläraja olisi 80 prosenttia (kansallisen tilastokeskuksen julkaisema), kuukausittaiset menot olisivat 39,8 miljoonaa euroa (477,8 euroa vuodessa).

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös toista skenaariota, jossa otettaisiin huomioon Asuntojen lisääminen -diplomin säännökset, jolloin kuukausittaiset kustannukset olisivat 2,2 miljoonaa euroa kuukaudessa (26,6 miljoonaa euroa vuodessa).

Tässä toisessa skenaariossa arvo laskettiin olettaen, että vuokralainen maksaa vuokraa laissa säädettyjen vaivannäköprosenttien mukaisesti (kotitalouden mukautettujen vuositulojen (RABC) perusteella) ja korvausta jäljelle jäävästä osasta 1/15 talon verotusarvosta, kun se voi olla korkeampi.

Tämän tutkimuksen, joka oli tarkoitus toteuttaa valtion vuoden 2022 talousarviossa, laati Asuntojen vuokrauksen ja kaupunkien kunnostuksen seurantakeskus (OHARU) PlanPP:n kumppanuuden kautta yhteistyössä INE:n ja vero- ja tulliviranomaisen (AT) kanssa.