Marseillen 35. kansainvälisen elokuvafestivaalin(FIDMarseille) tänään julkistetut palkinnot ovat antaneet Ico Costan pitkälle elokuvalle Prix Européen des Lycéens Fondation Vacances Bleues (Sinisten lomien säätiö ) -palkinnon, joka on suunnattu uusille lahjakkuuksille ja uusien elokuvamuotojen löytämiselle, sekä kunniamaininnan Prix de L'École de la 2e Chance -palkinnossa, joka tunnetaan myös nimellä Prix de la Hope ja jota tukee Marseillen tiede-, kirjain- ja taideakatemia.

Marseillen elokuvajuhlien palkintolautakunnat koostuvat lukiolaisista, jotka tänä vuonna edustavat kreikkalaisia, espanjalaisia ja saksalaisia oppilaitoksia, sekä alueen ammatillisesta koulutusjärjestelmästä.

"O ouro e o mundo on Ico Costan toinen pitkä elokuva, ja se on kuvattu Mosambikissa, jossa ohjaaja on työskennellyt viime vuosina. Elokuva sai kansainvälisen ensi-iltansa Marseillen festivaalilla muutama viikko sen jälkeen, kun se oli saanut parhaan portugalilaisen näytelmäelokuvan palkinnon IndieLisboa-festivaalilla.

Ranskalaisen yhteistuotannon O Ouro e o Mundo -elokuvan tuotannosta Ico Costa kertoi, että elokuvaa lykättiin useaan otteeseen pandemian vuoksi, ja olosuhteet paikan päällä sanelivat lopulta, että se piti tehdä "pienellä työryhmällä ja minimaalisella kalustolla".

Marseillen festivaalin kansainvälisen kilpailun pääpalkinnon sai Lilith Kraxnerin ja Milena Czernovskyn ohjaama itävaltalaistuotanto "bluish", joka on jo määritelty Z-sukupolven testamentiksi, sillä se kuvaa kahta parikymppistä hahmoa, jotka vaeltavat pimeinä talvipäivinä kaupungin läpi.

Irlantilaisen Declan Clarken "If I Fall, Don't Pick Me Up" voitti tuomariston erityismaininnan kansainvälisessä kilpailussa. Pitkä elokuva keskittyy Berliiniin vuonna 1974, kun nuori, tuolloin 32-vuotias ohjaaja Walter Asmus ryhtyy 68-vuotiaan näytelmäkirjailija Samuel Beckettin assistentiksi, joka ohjaa ensimmäistä kertaa klassikkonsa "À Waiting for Godot". Editoimalla teoksen näyttämöllä elokuva dokumentoi sellaisen ystävyyden alkua, joka ei päättynyt kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan kuoleman jälkeen.

Georges de Beauregard -palkinto, jolla kunnioitetaan ranskalaista tuottajaa ja tuetaan kansainvälisessä kilpailussa olevan elokuvan jälkituotantoa, meni argentiinalaisen Tatiana Mazú Gonzálezin elokuvalle "Todo documento de civilización". Elokuvassa palataan lähes kymmenen vuotta sitten poliisin toimesta kadonneen teini-ikäisen muistoon, jota hän kutsuu "kaivausprosessiksi" Buenos Airesin kaupunkihälinän kiireen keskellä.

Elokuvan nimi tulee Walter Benjaminin sitaatista: "Jokainen asiakirja [todistus] sivilisaatiosta on samalla asiakirja barbarismista."

"O Ouro e o Mundo" -elokuvan lisäksi Portugalin edustus Marseillen kilpailussa käsitti myös André Gil Matan "Sob a chama da candeia" -elokuvan, joka on Portugalin ja Ranskan yhteistuotanto. Elokuvassa on hitaita otoksia ja vähän dialogia, ja se on ohjaajan uusin pitkä elokuva vuonna 2018 valmistuneen "The Tree" -elokuvan ja vuonna 2023 valmistuneen lyhytelokuvan "O Patio do Carrasco" jälkeen.

Doc Alliance -dokumenttielokuvafestivaalifoorumin, jonka osa FIDMarseille on, ohjelmaan kuuluivat Melanie Pereiran "As melusinas à beira do rio" ja Paula Albuquerquen "Like the glitch of a Ghost" sekä portugalilaisen vähemmistön yhteistuotannon "lyhytelokuvat" "I stumble every time I hear from Kiyv" ja "Smoke of the fire", jotka molemmat ovat portugaliin asettuneen ukrainalaisen elokuvantekijän Daryna Mamaisurin ohjaamia.

Festivaalilla nähtiin retrospektiivi brasilialaisen ohjaajan Adirley Queirósin ja portugalilaisen ohjaajan Joana Pimentan elokuvista.