"Lissabonin pääkaupunkiseudulla uudemmat tiedot, jotka eivät ole vielä julkisia [...], osoittavat, että meillä oli noin 3400 ihmistä ilman asuntoa ja noin 1500 nukkui kaduilla", sanoi Henrique Joaquim Lissabonin pääkaupunkiseudun asumistakäsittelevässä kokouksessa "Haasteet, jotka vaativat ratkaisuja", joka pidettiin Cascaisissa, Lissabonin kaupunginosassa.

Asunnottomat ovat tosiasiassa kaduilla tai vastaavissa paikoissa, kun taas kansalaisilla, joilla ei ole kotia, "on jo [laitostuen] asunto, mutta heillä ei ole resursseja, jotta he voisivat maksaa siitä", selitti vastuuhenkilö ja totesi, että pelkästään Lissabonin kaupungissa on noin "noin 900 ihmistä, jotka asuvat vuokrahuoneissa".

Asunnottomien kotouttamista koskevan kansallisen strategian(ENIPSSA) toimeenpaneva johtaja puolusti nykyisiä haasteita: "Taloja, jotka estävät ihmisiä joutumasta kaduille, taloja, jotka poistavat ihmisiä kaduilta, ja taloja, jotka estävät poistettujen ihmisten paluun kaduille".

Henrique Joaquim korosti AML:n kuntien ponnisteluja tämän ilmiön torjumiseksi ja totesi, että "vaikka resurssit ovat vähäiset", tuloksia on saatu aikaan, kun ihmiset on saatu poistettua kaduilta ja ehkäistyä, jotta he eivät enää palaisi tähän tilanteeseen.

Vastuuhenkilö korosti Lissabonin kaupunginvaltuuston"Asunto ensin" -mallia ja Almadan kunnan vastausta, jossa hyödynnettiin tyhjillään olevaa rakennusta asunnottomien majoittamiseen, sekä Barreirossa toteutettua pilottihanketta, jossa on hälytysjärjestelmä, jonka avulla kaupungintalolle voidaan ilmoittaa häätöuhan alaisista tilanteista, joita oli kahdessa kuukaudessa "yli sata".

Virkamies korosti, että AML:n piirissä asuu "noin 60-70 prosenttia Portugalin asunnottomista".

"Sitä on Porton suurkaupunkialueella, sitä on Algarven alueella, mutta merkittävä osa Portugalin asunnottomista asuu Lissabonin suurkaupunkialueen kunnissa", hän selitti.

Henrique Joaquim mainitsi esimerkkinä Algarven alueella toteutetun hankkeen, jossa kahdeksan kuntaa, joita koordinoi yksityinen sosiaalisen solidaarisuuden laitos(IPSS), jakavat ja hallinnoivat asunnottomien majoitustilaa julkisessa rakennuksessa, joka oli tyhjillään, mutta jossa " tulot ovat erittäin suuret".

ENIPSSA:n toimitusjohtajan mielestä, kun julkiset rakennukset on tarkoitettu näihin tarkoituksiin, rasittavuusperiaatteen on oltava asianmukainen eikä vuokrasopimus normaaleille markkinoille, "koska kun yksityiset voittoa tavoittelemattomat yhteisöt käyttävät rakennusta, ne eivät ole tekemässä voittoa, vaan ne aikovat tehdä sitä, mitä valtio ei tee, eli kehittää sosiaalisia vastauksia ja toivottaa ihmiset tervetulleiksi tässä tapauksessa".

"Alueellinen lähestymistapa ei riitä. On myös välttämätöntä olla toimielinten välinen", hän korosti ja varoitti, että AML, jossa asunnottomien ilmiö on merkittävin, saa vähiten varoja Euroopan sosiaalirahastosta, ja pyysi, että tästä neuvotellaan uudelleen uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä.