"Maahanmuutto on kaksinkertaistunut maassa vuodesta 2018", ja tämä ulkomaalaisten tulva "keskittyy pääasiassa Lissaboniin", myönsi sosiaalidemokraattinen kaupunginvaltuutettu ja korosti, että asuntojen saantia pääkaupungissa vaikeuttaa "suurempi kauppapaine", jota harjoittavat pääasiassa "ulkomaalaiset, joilla on paljon enemmän taloudellista valtaa kuin täällä asuvilla".

"Tämä ajaa perheet pois markkinoilta", ja "tarvitsemme vahvaa asuntopolitiikkaa selviytyäksemme tästä, olipa kyse sitten vuokratuesta tai kunnallisten asuntojen tarjoamisesta, joka on toimeenpanovallan painopistealue, jonka tavoitteena on saattaa markkinoille yhdeksän tuhatta asuntoa seuraavan vuosikymmenen aikana", hän totesi.

Filipa Roseta puhui kunnanvaltuuston toisessa keskustelussa aiheesta "Maahanmuutto Lissabonissa: mikä on tulevaisuus?".

Pormestari totesi, että "vuosien 2022 ja 2023 välillä maahanmuuttajaväestö lisääntyy 37 prosenttia, mikä vastaa 30 prosenttia kaupungin koko asukasluvusta", ja vahvisti uudelleen halunsa säilyttää pääkaupunki "globaalina, monikulttuurisena ja monimuotoisena kaupunkina".

"Kaikki, jotka sanovat muuta, tuhoavat DNA:mme" ja "ovat tietämättömiä", Filipa Roseta lupasi: "Olemme jatkossakin sitä, mitä olemme, emmekä eroa toisistamme".

Rahoitus

Maahanmuuttajia tukevien yhdistysten rahoituksen osalta Filipa Roseta korosti uutta pitkäaikaista tukipolitiikkaa, jonka kesto on jopa kuusi vuotta.

Valtuutetun mukaan näillä yhdistyksillä on tästä lähtien "ennustettavissa oleva rahoituksen vakaus", mikä auttaa toteuttamaan kunnan strategiaa, jonka tavoitteena on "köyhyyden poistaminen, laadukkaan koulutuksen edistäminen ja kestävämpien alueiden ja yhteisöjen luominen".

Kunnan 66 000 asukkaan kaupunginosissa on vain 3700 maahanmuuttajaa (suurin osa heistä on kotoisin Kap Verdeltä), mutta tukea on pyritty vahvistamaan, ja "yhteisöinterventiohankeosasto on kolminkertaistanut yhteisön toimien ja hankkeiden määrän" "kaupunginosien kulttuurisen monimuotoisuuden tunnustamista koskevan politiikan" mukaisesti.

Kuntakokoukseen osallistui myös António Vitorino, kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön entinen johtaja ja nykyisen kansallisen maahanmuutto- ja turvapaikkaneuvoston johtaja. Hän väitti, että "kotouttamisen haasteet ovat mikrohaasteita, ne vaikuttavat asuinpaikkaan" ja vastaanottavan kielen opetukseen.

António Vitorino muistutti, että viimeisimpien tietojen mukaan maailmassa on 1,044 miljoonaa maahanmuuttajaa, ja totesi, että Portugali on "linjassa muun Euroopan kanssa, jossa ulkomaalaisten osuus koko väestöstä on 10-12 prosenttia".

"Kannattavaa"

Hän kuitenkin korosti, että maahanmuuttopaine on erityisen herkkä joillakin alueilla, kuten Lissabonissa, ja totesi, että "julkisten varojen ja viranomaisten toimien on oltava herkkiä tälle maahanmuuttajien erilaiselle jakautumiselle".

"Maahanmuuttajat tulivat tekemään työtä", hän sanoi ja korosti, että "merkantilistisesta näkökulmasta" ulkomaalaiset ovat "kannattavaa liiketoimintaa", koska he antavat viisi kertaa enemmän rahaa kuin mitä he ottavat hyvinvointivaltiolta ja tekevät työtä, jota kansalaiset eivät halua.

"Jos täällä on portugalilaisia ehdokkaita poimimassa punaisia hedelmiä Odemirassa, ilmoittautukaa jonoon", entinen sosialistiministeri vitsaili ja muistutti, että on aloja, kuten maatalous, rakentaminen tai ravintola-ala, joilla ulkomaalaisten osuus työvoimasta on yli neljännes.

António Vitorino katsoi myös, että "monet leimautumisongelmat johtuvat sosiaalisesta epätasa-arvosta, jossa maahanmuuttajat esitetään ongelmina", ja tämä epätasa-arvo "synnyttää ahdistusta" ja pelkoa Portugalin kansalaisissa, jotka "pelkäävät sitä, mitä he eivät tunne".

Syrjinnän torjunta on "kulttuurinen taistelu, mutta se on myös taistelua portugalilaisen yhteiskunnan yhteenkuuluvuuden puolesta", hän totesi ja myönsi, että on olemassa "erityisen arkaluonteisia aloja", kuten terveydenhuolto tai asuminen.