Portugali oli yksi näistä maista. ECO:n raportin mukaan työpaikkoja oli kuitenkin tarjolla vähemmän kuin yhteisössä keskimäärin.

"Vuoden 2023 toisella vuosineljänneksellä käytettävissä olevien työpaikkojen määrä oli euroalueella 3 prosenttia, mikä on vähemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä kirjattu 3,1 prosenttia ja vuoden 2022 toisella vuosineljänneksellä kirjattu 3,2 prosenttia. EU:ssa käytettävissä olevien työpaikkojen määrä oli 2,7 % vuoden 2023 toisella neljänneksellä, mikä oli vähemmän kuin edellisellä neljänneksellä kirjattu 2,8 % ja vuoden 2022 toisella neljänneksellä kirjattu 3 %", Eurostat kertoo.

Kyseinen osuus tarkoittaa avoimien työpaikkojen prosenttiosuutta työpaikkojen kokonaismäärästä (vapaat ja täytetyt).

Huhtikuun ja kesäkuun välisenä aikana yhtenäisvaluutta-alueella ja yhteisön blokissa tämä indikaattori oli korkeampi palveluissa (3,3 % ja 3 %) kuin teollisuudessa ja rakentamisessa (2,6 % ja 2,4 %), mikä johtuu siitä, että teollisuussektorilla (myös Portugalissa) on vaikeuksia tilausten vähentyessä maailmanlaajuisen epävarmuustilanteen seurauksena.

Niistä jäsenvaltioista, joista tiedot ovat saatavilla, Alankomaissa oli eniten työpaikkoja (4,7 %), ja seuraavina olivat Belgia (4,6 %) ja Itävalta (4,4 %).

Bulgariassa ja Romaniassa avoimien työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista oli alhaisin (0,8 %). Myös Espanjassa, Puolassa (molemmissa 0,9 %) ja Slovakiassa työpaikat ovat vähissä.

Portugalissa puolestaan avoimien työpaikkojen osuus oli 1,5 prosenttia, mikä on alle yhteisön keskiarvon ja yhtenäisvaluutta-alueen keskiarvon, mutta yli edellisen kuukauden arvon (+0,1 prosenttiyksikköä). Tämä takasi Portugalille paikan niiden neljän jäsenvaltion joukossa, joissa avoimet työpaikat lisääntyivät toisella vuosineljänneksellä, Kreikan (+0,4 prosenttiyksikköä), Kyproksen (+0,2 prosenttiyksikköä) ja Italian (+0,1 prosenttiyksikköä) ohella.

Sitä vastoin useimmissa Euroopan maissa (19 jäsenvaltiota) ensimmäisen vuosipuoliskon jälkipuolisko oli synonyymi avoimien työpaikkojen määrän vähenemiselle. Suurimmat laskut kirjattiin Tšekissä (-1,2 prosenttiyksikköä), Tanskassa, Luxemburgissa ja Suomessa (kaikki -0,8 prosenttiyksikköä).