Viime vuosina Portugalissa kiinteistömarkkinat ovat kasvaneet räjähdysmäisesti useiden tekijöiden ansiosta, jotka ovat johtuneet talouden elpymisestä ja pankkiluoton saatavuudesta. Vuonna 2022 kiinteistöalan kauppojen määrä kasvoi merkittävästi, 37 prosenttia, mikä vahvistaa entisestään sen merkitystä Portugalin taloudessa.
Insight Viewn tietojen mukaan kiinteistöjen osto- ja myyntisektori on kuitenkin suuri riski 32 prosentille portugalilaisista yrityksistä, kun taas 57 prosentilla riski katsotaan keskisuureksi ja vain 11 prosentilla riski on pieni. Näistä haasteista huolimatta yrityssektoria hallitsevat mikroyritykset, joita on noin 94 prosenttia kaikista yrityksistä, kun taas pienten yritysten osuus on noin 6 prosenttia ja keskisuurten ja suurten yritysten osuus alle 1 prosentti.
Yritysten iästä voidaan todeta, että suurin osa niistä on suhteellisen uusia: 17 prosenttia on perustettu viimeisen vuoden aikana, 30 prosenttia viimeisten kahden-viiden vuoden aikana ja 20 prosenttia viimeisten kuudesta kymmeneen vuoden aikana. 11-15 vuotta vanhojen yritysten osuus on 9 prosenttia ja 16-25 vuotta vanhojen yritysten osuus 15 prosenttia. Yli 25 vuotta vanhojen yritysten osuus on vain 9 prosenttia analysoidusta perusjoukosta.
Maantieteellisestä jakaumasta voidaan todeta, että Lissabon on edelleen alan keskus, sillä 39 prosenttia yrityksistä on sijoittautunut alueelle. Seuraavaksi eniten yrityksiä on Portossa (19 prosenttia), Bragassa (8 prosenttia), Farossa (6 prosenttia) ja Setúbalissa (5 prosenttia). Muilla maan alueilla on 23 prosenttia yrityksistä. On tärkeää huomata, että luottoriskin kannalta Faro on haavoittuvin alue, sillä 36 prosentilla yrityksistä on suuri tai suurin maksukyvyttömyysriski. Seuraavina tulevat Lissabon (34 %), Setúbal (33 %), Braga (32 %) ja Porto (31 %). Muilla alueilla sijaitsevien yritysten maksukyvyttömyysriski on vain 17 prosenttia.
Rahoitusindikaattoreiden analyysi osoittaa, että Portugalin kiinteistöjä ostavien ja myyvien yritysten varat ovat kasvaneet 2,4 prosenttia ja velat vähentyneet 2,5 prosenttia, mikä viittaa resurssien tehokkaampaan hallinnointiin. Myös yritysten velkaantumisaste laski 62,44 prosentista 59,41 prosenttiin, mikä kuvastaa rahoitusriskin pienenemistä. Lisäksi keskimääräisen perintäajan lyheneminen 34 päivästä 28 päivään ja keskimääräisen maksuajan lyheneminen 68 päivästä 54 päivään on osoitus kassavirran hallinnan tehostumisesta.