Sääntöjenvastaisuudet on todettu tilintarkastustuomioistuimen parlamentille toimittamassa lausunnossa vuoden 2023 yleisestä valtiontaloudesta, ja José Tavaresin johtama elin varoittaa, että vuokratuki - vuonna 2023 käynnistetty toimenpide asumiskustannusten nousun hillitsemiseksi - "sisältää riskejä, jotka voivat vaikuttaa määrärahojen kohdentamisen todenperäisyyteen, laskelmien tarkkuuteen ja näin ollen myös maksujen oikeellisuuteen".

Asiakirjassa todetaan, että vuonna 2023 tuella tavoitettiin 258 661 edunsaajaa, ja siihen käytettiin 350 miljoonaa euroa julkisia varoja, ja myönnettävä vuotuinen tuki oli noin 1351 euroa edunsaajaa kohden.

Toimenpiteen analyysissä havaittiin "sääntöjenvastaisuuksia ja muita tilanteita sen täytäntöönpanossa", muun muassa se, että tuen maksaminen kirjattiin "32:lle tuensaajalle, jotka eivät asuneet kansallisella alueella", ja lisäksi tukea sai "2 867 henkilöä, jotka eivät asu maassa vakinaisesti".

Sääntöjenvastaisuuksia havaittiin myös 35 229 edunsaajan kohdalla, joille tuki oli myönnetty mutta jota ei ollut maksettu, ja joulukuuhun 2023 liittyvien määrien maksamatta jättäminen.

Kyseessä on tuki, jonka enimmäisarvo voi olla 200 euroa kuukaudessa 15. maaliskuuta 2023 mennessä rekisteröityjen vuokrasopimusten osalta ja joka on tarkoitettu perheille, joiden vuokranmaksuvaatimus ylittää 35 prosenttia. Yksi tuen myöntämisen edellytyksistä on, että tuensaajan verotuksellisen asuinpaikan on oltava Portugalissa.

Huolimatta tukeen tehdyistä parannuksista, jotka on tehty lainsäädännön muutosten myötä, TdC:n analyysissä tuodaan esiin joitakin riskejä toimenpiteen käyttöönotossa, kuten se, että perusjoukko määritellään vain vuosittain ilman suunniteltuja päivityksiä tietojen muuttuessa, mikä voi johtaa siihen, että "maksetaan tukea, jota ei enää tarvitse maksaa tapahtuneiden muutosten vuoksi, ja suljetaan tuen ulkopuolelle myöhemmin ilmeneviä tilanteita".

Myös se, että työmäärän arvioinnissa käytetään verohallinnon vuotuista ilmoitusta, aiheuttaa heikkouksia, sillä "vuokralaisten taloudellisessa tilanteessa voi tapahtua huomattavia muutoksia suuren viiveen aikana".

"Sopimuksen rekisteröintihetkellä ilmoitetun vuokran arvon käyttäminen aiheuttaa vääristymiä erityisesti vanhemmissa sopimuksissa, koska vuokran arvo ei vastaa tällä välin mahdollisesti tapahtuneita korotuksia", todetaan lausunnossa, jossa todetaan, että vaikka edunsaajat voivat lisätä uusia tietoja, tämä "ei muuta sitä, että alkuperäinen laskelma tehdään sellaisten tietojen perusteella, jotka voivat olla vanhentuneita ja joita varten on olemassa parempi tietolähde, kuten vuokranantajien antamat vuokrakuitit".

Lisäksi kotitaloutta koskevat tiedot ovat ilmoitusluonteisia, eikä niitä ole validoitu erikseen, ja lisäksi todetaan, että epävirallisia asunnonjakotilanteita ei voida valvoa.

"Tämän vuoksi perusjoukon määrittämisen kannalta olisi hyödyllistä, jos olisi mahdollisuus tällaiseen validointiin eli kaikkien niiden henkilöiden tunnistamiseen, joilla on verotuksellinen asuinpaikka laskennan kohteena olevassa kiinteistössä (ja joita ei ole merkitty vuokrasopimukseen), edunsaajan itsensä sitoutuessa", asiakirjassa todetaan.

TdC:n analyysissä todettiin myös, että 25,1 prosenttia kaikista edunsaajista sai 200 euron enimmäistuen, 20,8 prosenttia sai 110-200 euroa, 17,5 prosenttia 80-110 euroa ja 13,1 prosenttia 50-80 euroa, ja loput saivat alle 50 euron kuukausittaisen tuen.