Akateemisessa Human Rights Quarterly -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan viisi maata, joissa työntekijöiden oikeudet on suojattu parhaiten, ovat Kanada, Ruotsi, Uusi-Seelanti, Norja ja Portugali. Viisi huonointa ovat Iran, Syyria, Pohjois-Korea, Kiina ja Irak.

Yliopisto totesi lausunnossaan, että tiedot ovat osa CIRIGHTS Data Project-hankkeen vuosiraporttia 2023, joka on "maailman suurin ihmisoikeuksia koskeva tietokokonaisuus".

"Hanke asettaa maailman maat [195] paremmuusjärjestykseen ihmisoikeuksien kunnioittamisen suhteen", joka perustuu "25 kansainvälisesti tunnustettuun ihmisoikeuteen", ja sitä johtaa David Cingranelli, New Yorkin osavaltiossa sijaitsevan Binghamtonin yliopiston valtiotieteen professori.

Työntekijöiden oikeuksia arvioitaessa otetaan huomioon tiedot ammattiyhdistystoiminnasta, työehtosopimusneuvotteluista, työajan olemassaolosta, pakkotyöstä, lapsityövoimasta, vähimmäispalkasta, turvallisista työoloista ja ihmiskaupasta.

Oikeus perustaa liitto ja oikeus työehtosopimusneuvotteluihin "kuuluvat vähiten suojattuihin ihmisoikeuksiin", ja niitä "rikotaan aina jossain määrin", tutkijat kirjoittivat.

Esimerkiksi työehtosopimusneuvottelujen kunnioittamisen osalta 51 prosenttia maista sai nolla pistettä, mikä tarkoittaa, että tätä oikeutta loukataan laajalti, ja vain 16 maata sai kaksi pistettä, mikä tarkoittaa, että tutkijat eivät havainneet mitään viitteitä loukkauksista. Lapsityövoiman osalta raportissa todetaan, että "noin 87 prosentissa maailman maista" kirjattiin lasten ja nuorten työllistämistapauksia ja että "kolmanneksessa maista rikkomukset olivat laajalle levinneitä".

"Aiemmat tutkimukset osoittavat, että hallitukset eivät todennäköisesti pysty suojelemaan oikeuksia riittävään vähimmäispalkkaan, työterveyteen ja -turvallisuuteen tai kohtuullisiin työaikarajoituksiin (mukaan lukien vapaaehtoiset ylityöt), elleivät työntekijät saa perustaa itsenäisiä ammattiyhdistyksiä ja neuvotella kollektiivisesti", Cingranelli totesi lausunnossaan.

"Oikeus liittoutua, neuvotella ja lakkoilla on oikeuksia. Jos ne on suojattu, on todennäköistä, että myös kaikki muut työoikeudet ovat suojattuja. Oikeudet ovat kuitenkin vähenemässä maailmanlaajuisesti", hän lisäsi.

Cignarelli huomautti, että vaikka rikkaat, demokraattiset maat suojelevat työelämän oikeuksia enemmän kuin muut, taloudellinen eriarvoisuus on lisääntynyt lähes kaikkialla.

"Talouden globalisaatio on lisännyt valtioiden välistä kilpailua, mikä on saanut hallitukset suosimaan yrityksiä työntekijöiden kustannuksella näiden välisissä konflikteissa", professori selitti.

Cignarellin mukaan taloudellisesti vähemmän kehittyneissä maissa suuret maatalous-, kaivos- ja öljyntuotantoyritykset tekevät suhteessa työntekijöihin mitä haluavat.

Hänen mukaansa on myös "tärkeää muistaa, että yritykset ja työntekijät ottavat tyypillisesti vastakkaisia kantoja siitä, kuinka paljon huomiota yritysjohtajien tulisi kiinnittää siihen, mitä työntekijät haluavat työehtojensa suhteen", ja lisäsi, että ensin mainitut "tyypillisesti haluavat jakaa suurimman osan voitosta (...) osakkeenomistajille eivätkä työntekijöille".

Vaativan työlainsäädännön olemassaolo jossakin maassa voi saada yritykset siirtymään muualle, mutta Cignarelli totesi, että hallituksella on rooli sen varmistamisessa, että työntekijöillä on oikeudenmukainen mahdollisuus saada huolensa kuuluviin.

"Ilman työntekijöitä suojelevaa hallituksen politiikkaa yritykset voivat tehdä mitä tahansa pitääkseen ammattiliitot loitolla", tutkija totesi.