Kansallisen tilastokeskuksen(INE) vuoden 2023 tietojen mukaan terveydenhuollon nykyisten menojen arvo on 26 559,6 miljoonaa euroa (2 574,2 euroa asukasta kohti), mikä vastaa 10 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT).

Alustavien tietojen mukaan julkiset juoksevat menot (3,7 prosentin muutos) ja yksityiset menot (6,6 prosenttia) jatkoivat kasvuaan julkisten ja yksityisten sairaaloiden sekä yksityisten avohoidon palveluntarjoajien, kuten lääkäri- ja hammaslääkärien vastaanotot ja moniammatilliset lääkäriasemat, toiminnan kasvun vuoksi.

Vuonna 2022 terveydenhuollon juoksevat menot olivat nousseet 5,6 % ja olivat yhteensä 25,37 miljardia euroa, mikä vastaa 10,5 % BKT:stä ja 2 463,4 euroa "asukasta kohti", sanoo INE ja osoittaa, että "vuonna 2021 alkanut ei-päihdehuollollisten avustusten elpymisen jatkuminen vuonna 2021 oli tärkein syy tähän kehitykseen".

Tänä vuonna julkisten juoksevien menojen osuus juoksevista menoista oli 64,8 prosenttia, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä (%-yksikköä) vähemmän kuin vuonna 2021 (65,2 %) INE:n tietojen mukaan, jotka ovat lopullisia vuoden 2021 osalta, alustavia vuoden 2022 osalta ja alustavia vuoden 2023 osalta, joista jälkimmäiset on laadittu huhtikuun 2024 loppuun mennessä käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Vuoden 2023 osalta INE arvioi, että julkisten juoksevien menojen suhteellinen painoarvo pienenee edelleen (-0,6 prosenttiyksikköä), koska kasvu on vähäisempää kuin yksityisten juoksevien menojen kasvu.

Se toteaa myös, että vuonna 2023 julkiset juoksevat menot kasvavat 3,7 prosenttia, "mikä johtuu pääasiassa julkisten palveluntarjoajien henkilöstökustannusten kasvusta".

"Tänä vuonna COVID-19-rokotusprosessiin ja COVID-19-testeihin (jotka tehdään apteekeissa ja laboratorioissa) liittyvien menojen jyrkkä väheneminen vaikutti kielteisesti julkisten menojen kehitykseen", INE korostaa.

Satelliittitilinpidon mukaan yksityiset juoksevat menot ovat kasvaneet 6,6 prosenttia vuonna 2023 yksityisten palveluntarjoajien eli sairaaloiden ja avohoidon palveluntarjoajien terveydenhuoltotoiminnan lisääntymisen vuoksi.

Julkiset sairaalamenot kasvoivat 7,8 prosenttia välituotekäytön (lääkkeet, kliiniset kulutustarvikkeet ja muut) ja henkilöstökustannusten (palkkaaminen, uran uudelleenjärjestelyt ja muut) kasvun seurauksena.

INE:n mukaan "nämä lisäykset heijastavat erityisesti Hospital de Loures EPE:n liittämistä julkisten sairaaloiden kokonaisuuteen, jota hallinnoitiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusjärjestelmän mukaisesti 18. tammikuuta 2022 asti".

Verrattuna 22:een Euroopan unionin jäsenvaltioon, joista on saatavilla tietoja, Portugali oli 11. suurin nykyisten terveydenhuoltomenojen kasvu vuonna 2022 (5,6 %) ja sijoittui kuudennelle sijalle niiden maiden joukossa, joissa BKT:n painoarvo on suurin (10,5 %).

Julkaisussa INE esittää myös tietoja terveydenhuollon tarjoajien (mukaan lukien tutkimus- ja kehittämistoiminta - T&K ja korkeakoulut) kiinteän pääoman bruttomuodostuksesta vuodelta 2021 sekä julkisten terveydenhuollon tarjoajien kiinteän pääoman bruttomuodostuksesta vuodelta 2022.

Vuonna 2021 terveydenhuollon tarjoajien kiinteän pääoman bruttomuodostus kasvoi 9,3 prosenttia ja oli 6 prosenttia kansantalouden koko kiinteän pääoman bruttomuodostuksesta.

"Vuotta 2022 koskevat alustavat tiedot osoittavat julkisten palveluntarjoajien kiinteän pääoman bruttomuodostuksen lievää laskua (-1,1 %), joka johtuu julkisten sairaaloiden (-7,3 %) investointien vähenemisestä lääkinnällisiin laitteisiin, mikä ei tasoittanut terveydenhuoltojärjestelmien hallinto- ja rahoituspalvelujen tarjoajien kiinteän pääoman bruttomuodostuksen kasvua (72,5 %), joka johtui pääasiassa ohjelmistolisenssien hankinnasta", korostetaan.