Viron johtama indeksi on jaettu viiteen osa-alueeseen: Portugali on sijalla 20, kulutusverot (22.), yksityisten tulojen verot (26.), kansainvälinen verotus (31.) ja yritysverotus (37.), jossa Portugali on huonoin.

Instituto +Liberdade -instituutin toiminnanjohtaja André Pinção Lucas sanoo ECO: lle, että "verotuksen kilpailukyvyn puute on ollut yksi Portugalin talouskehityksen suurimmista esteistä, mikä käy entistä selvemmin ilmi, kun sitä verrataan muihin vastaaviin talouksiin". Tilanteen ei odoteta muuttuvan vuoteen 2025 mennessä. "Valtion talousarviossa vuodelle 2025 ei esitetä rakenteellisia toimenpiteitä, jotka parantaisivat merkittävästi verotuksellista kilpailukykyämme, joten Portugalin suhteellisen aseman ei odoteta muuttuvan paljon tulevina vuosina, joten se on menetetty tilaisuus luoda erittäin hyvä verojärjestelmä".

Maailmanlaajuisesti katsottuna Portugali säilytti verokilpailukykyindeksin vuoden 2024 painoksessa saman aseman kuin viime vuonna eli 35. sijan 38 OECD-maan joukossa. Mais Liberdaden lausunnon mukaan, joka ECO:lla oli käytettävissään, Portugali oli vuoden 2023 raportissa 34. sijalla, mutta luokittelumenetelmiä päivitettiin tässä painoksessa, joten Portugalin asema pysyy ennallaan. Kokonaispisteytyksessä Portugalin verojärjestelmä laski 0,2 pistettä, sillä se laski 53,9 pisteestä 53,7 pisteeseen 100 pisteestä.

Mikä on verokilpailukykyindeksi?

Indeksillä mitataan, miten hyvin maan verojärjestelmä noudattaa kahta veropolitiikan näkökohtaa: Kilpailukyky ja puolueettomuus. Kilpailukykyisessä verojärjestelmässä marginaaliveroasteet ovat alhaisemmat muihin valtioihin verrattuna. Toisaalta neutraalin verosäännöstön on tuotettava mahdollisimman vähän taloudellisia vääristymiä, toisin sanoen se ei suosi kulutusta säästämisen kustannuksella, kuten tapahtuu sijoitus- ja varallisuusverojen yhteydessä.

Tämänvuotisen raportin mukaan Portugalin verojärjestelmän huonoin tulos on edelleen yritysten verojärjestelmä (Portugali on edelleen toiseksi viimeisellä sijalla), mikä johtuu erityisesti yritysten suuresta verorasituksesta ja monimutkaisuudesta. Portugalissa on OECD:n toiseksi korkein lakisääteinen IRC-verokanta, 31,5 prosenttia, joka sisältää 21 prosenttia verosta, johon lisätään jopa 1,5 prosentin kunnallinen lisävero ja valtion lisävero, joka voi olla jopa 9 prosenttia. Vain Kolumbia ylittää Portugalin 35 prosentin enimmäisverokannalla. Verosäätiö mainitsee raportissaan myös joitakin Portugalin verojärjestelmän myönteisiä puolia. Yritykset voivat vähentää kiinteistöverot verotettavasta tulostaan, ja velkaperusteisen verotuksen vääristymistä on rajoitettu. Toisaalta Portugali vapauttaa ulkomaiset osingot ja pääomavoitot useimpien maiden osalta verosta ja tarjoaa keskimääräistä suurempia pääomakustannusten poistoja koneinvestoinneille.

Portugalin verokannustimet vääristävät myös taloudellista päätöksentekoa. Esimerkkinä tästä ovat T&K-veroetuudet, joiden perusteella tukikelpoisiin menoihin myönnetään 35 prosentin implisiittinen tuki (OECD:n toiseksi korkein tuki, joka on yli kaksinkertainen järjestön keskiarvoon verrattuna), mikä merkitsee marginaaliveroasteesta riippumatonta verorasituksen kevennystä. Myös verotuksen monimutkaisuuden osalta Portugali saa huonot pisteet, sillä se on maa, jossa on eniten erillisiä IRC-kantoja (6).

Yksityisten tulojen osalta Portugali paransi asemiaan vuoden 2023 painokseen verrattuna ja on nyt 26. sijalla. Verosäätiön päätelmien mukaan yksi Portugalin verojärjestelmän heikkouksista on kuitenkin se, että sen IRS-verokanta on enintään 53 prosenttia, solidaarisuuslisävero mukaan luettuna, eikä sosiaaliturvamaksuille ole asetettu ylärajaa.