Molemmat nuoret miehet osallistuvat kilpailuun ja laukaisevat miehittämättömän raketin, joka ei poistu Maan ilmakehästä. Felix Hattwig on saksalainen, ja hän on opiskellut fysiikkaa ETH Zürichissä Sveitsissä vuodesta 2022 lähtien. Julian Montes opiskeli St. Gallenin yliopistossa, niin ikään Sveitsissä. He ovat osa ARIS-tiimiä, joka on Zürichin teknilliseen korkeakouluun(ETH Zürich) liittyvä opiskelijoiden johtama ilmailu- ja avaruustekniikan tiimi.


The Portugal News (TPN): Mikä on raketin tarkoitus?

Felix Hattwig (FH): Hattwig (F: Felix Hattwig): Mielestäni raketin tarkoitus ja hankkeen tarkoitus eroavat toisistaan.

Itse raketin tarkoituksena on rakentaa luotainraketti, joka on miehittämätön tieteellinen raketti, joka lentää vain Maan ilmakehän sisällä.

Olemme toteuttaneet kolme erilaista tieteellistä hyötykuormaa, jotka on yhdistetty kolmesta eri kokeesta, jotka on tehty sveitsiläisissä ja espanjalaisissa kouluissa.

Tämä on itse raketin tarkoitus, laukaista tieteellisiä kokeita ilmakehään.

Hankkeen tarkoituksena on kuitenkin saada lisää teknistä tietoa ja tuottaa tietoa.

Neljän vuoden ajan olemme työskennelleet ohjatun palautusjärjestelmän parissa käyttäen ohjattavaa laskuvarjoa, joka on rakettimme ainutlaatuinen osa. Nyt haluamme viimeistellä sen ja saada sen vastaamaan tarvittavia kriteerejä. Päätavoitteemme on kyky ohjata raketti määrättyyn laskeutumispisteeseen T- tai O-lähestymisellä.

TPN: Miksi halusit osallistua?


Haluamme osallistua European Rocketry Challenge -kilpailuun, joka järjestetään Ponte de Sôrissa. Siellä esittelemme rakettimme näyttelyssä ja myöhemmin viikolla laukaisemme sen Santa Margarita Aerospace -radalla. Olemme valinneet EuRoCin nimenomaan siksi, että se on lähellä Sveitsiä, mikä alentaa kuljetuskustannuksiamme, ja mielestämme EuRoC on ammattimaisempi kuin muut rakettikilpailut. Mielestäni se on Euroopan paras ja palkitsevin opiskelijoiden rakettikilpailu, ja saat paljon palautetta ammattilaisilta, kuten Portugalin avaruusjärjestöltä. Siksi valitsimme tämän kilpailun ja siksi haluamme osallistua EuRoCiin.

TPN: Voitko selittää, miten raketti valmistui?


Hankkeen tavoitteena on suunnitella, valmistaa, testata ja sitten laukaista raketti, eikö niin? Saavutamme tämän prosessin avulla, joka on jaettu melko tarkkaan määriteltyihin vaiheisiin. Rakenne on samankaltainen kuin mitä avaruusjärjestöt, kuten NASA, käyttävät:

Ensimmäisen kuukauden aikana määrittelemme erityiset tavoitteemme ja teemme SDR:n (System Definition Review). Tähän sisältyy vastaaminen kysymyksiin, kuten "kuinka korkealla lennämme?", "mikä on hyötykuormamme?" jne. Tämän jälkeen siirrytään PDR-vaiheeseen (Preliminary Design Review). Tässä vaiheessa tutkitaan kaikki vaihtoehdot tavoitteiden saavuttamiseksi. Kehitimme monia erilaisia ideoita ja teimme ensimmäiset simulaatiot. Kun olemme esitelleet idealuettelomme tarkastuksessa, valitsemme parhaat vaihtoehdot kullekin komponentille ja kehitämme niistä lopullisen raketin. Loppukatselmuksessa, CDR:ssä (Critical Design Review), esittelimme lopullisen projektimme neuvonantajille ja alumneille, jotta saisimme selville mahdolliset kriittiset virheet.

CDR:n jälkeen, kun kaikki komponentit on lähetetty valmistettavaksi, siirrymme talvilomalle opiskelemaan kokeisiin. Olemme kuitenkin edelleen opiskelijoita siinä sivussa.

Talviloman jälkeen kaikki komponenttimme on valmistettu ja kokoamme kaiken yhteen. Ensin testaamme kaiken yksitellen, sitten yhdistämme jatkuvasti kaikki osat. Sitten testauskampanja voi todella alkaa: Toisaalta helikopterin pudotuskokeet, joissa parannamme ohjattavaa laskuvarjojärjestelmää, ja kuivakäynnit, joissa parannamme kokoonpano- ja toimintatapojamme. Nämä laajat testit ovat elintärkeitä, jotta huolimattomuudet voidaan havaita ja jotta voimme olla todella valmiita laukaisuun.

EuRoCin aikana päätavoitteemme on onnistunut laukaisu. Toivomme myös saavamme palautetta raketistamme alan ammattilaisilta. He tutkivat rakettimme hyvin tarkasti lentovalmiustarkastuksen aikana, jolloin voimme saada arvokasta palautetta tulevia hankkeita varten.

Teemme näitä testejä, koska jos voimme osoittaa, että järjestelmä on jo toiminut menestyksekkäästi, on suuri mahdollisuus, että se toimii uudelleen. Onnistuneen laukaisun jälkeen voimme siis julistaa järjestelmämme lentokelpoisiksi ja käyttää niitä myös tulevissa hankkeissa. Ja jos se ei onnistu, teemme analyysin siitä, mikä meni pieleen ja mitä asioita voimme parantaa, ja otamme nämä oivallukset mukaan seuraavaan projektiin.


En ole hermostunut. Ei, uskon, että meillä on itse asiassa loistava tiimi, ja meillä oli jo kolmas koekäyttö, joka toimi erittäin hyvin.

Tietenkin aina voi tapahtua odottamattomia asioita, jotka voivat mennä pieleen. Aiemmin meillä oli valmistusongelmia, jotka aiheuttivat raketin räjähtämisen. Se oli hyvin masentavaa, sillä tiimi ei itse juurikaan voinut vaikuttaa asiaan, ja vika johtui pääasiassa komponentin osasta, jonka ostimme toiselta yritykseltä. Aina on siis asioita, jotka voivat mennä pieleen. Uskon kuitenkin, että olemme hyvällä tiellä saadaksemme hyvän järjestelmän esiteltäväksi.

TPN: Mitä voisit sanoa mahdollisille sponsoreille?

Olemme jo hyvin vakiintunut organisaatio, joka on täynnä hyvin motivoituneita opiskelijoita. Vaikka opiskelemme kaikki Zürichin ympäristön yliopistoissa, emme ole suoraan sidoksissa mihinkään niistä. Meillä on mahdollisuus tehdä omia päätöksiä, ja olemme motivoituneita tekemään enemmän, menemään pidemmälle ja meillä on hyvin kunnianhimoisia tavoitteita. ARIS on menestynyt ennenkin, ja aiomme elää sen mukaisesti. ARIS on teknisesti varsin edistynyt, ja sillä on paljon tietoa aiemmista hankkeista. Olemme kuitenkin aina innokkaita tekemään enemmän.

Julian Montes (JM): Felixin sanojen pohjalta totean, että meillä on myös muita ryhmiä. Yksi niistä on SAGE, joka tekee yhteistyötä Euroopan avaruusjärjestön ESAn kanssa satelliitin valmistamiseksi, joka laukaistaan avaruuteen ja jossa tehdään kokeita solujen vanhenemisesta.

Tarvitsemme tietysti sponsoreita, jotta tämä kaikki toteutuisi. He saisivat paljon näkyvyyttä suurelle yleisölle, mutta myös ARISin lahjakkuuksien joukosta.

Author

Deeply in love with music and with a guilty pleasure in criminal cases, Bruno G. Santos decided to study Journalism and Communication, hoping to combine both passions into writing. The journalist is also a passionate traveller who likes to write about other cultures and discover the various hidden gems from Portugal and the world. Press card: 8463. 

Bruno G. Santos